Kun olet kirjannut kysymyksesi LectureQ:hun, on aika etsiä niihin vastaukset. Nykyään vastaus löytyy useimmiten keskustelusta tekoälyn kanssa. Ongelma on se, että sama kysymys antaa eri ihmisille hyvin erilaisen tuloksen. Tämä opas näyttää, miten sen eron saa aikaan, LectureQ:n kulkua seuraten (kysymys → vastaus → mitä opin).
Taito, jota tämä opas kehittää, yhdellä rivillä:
Osaat tehdä kysymyksistäsi yhdessä tekoälyn kanssa ‘varmennettua tietoa’.
— Kyse ei ole vastausten saamisesta, vaan siitä, että epäilet saamaasi vastausta ja teet siitä omasi.
Yksi kysymys, yksi keskustelu. Jos ahdat samaan keskusteluun monta kysymystä, vastaukset sekoittuvat, eikä niitä saa myöhemmin järjestykseen.
Luennolla kiireessä kirjoitettu kysymys on yleensä epämääräinen. Epämääräiseen kysymykseen tulee epämääräinen vastaus. Älä pyydä vastausta heti, vaan kirjoita ensin kysymys uudelleen.
Alla on kysymys, jonka kirjoitin kiireessä luennon aikana. Se on vielä epämääräinen.
"{kysymys täsmälleen niin kuin se on LectureQ:ssa}"
Kirjoita kysymys uudelleen 3 kysymykseksi, joihin voi vastata.
Lisää jokaiseen yksi rivi siitä, mitä pystyn tekemään, kun tiedän vastauksen.
Älä vastaa vielä, näytä vain uudelleen kirjoitetut kysymykset.
▸ Kun saat mieleisesi version, muuta kysymyksen teksti LectureQ:ssa sen mukaiseksi. Se on sijoitus tulevaan itseesi.
Tekoäly ei tiedä, kuinka paljon sinä jo tiedät. Kun lisäät pelkästään mistä kysymys on peräisin / mitä tiedät nyt / millaisessa muodossa haluat vastauksen, vastauksen laatu paranee selvästi. Kaikki kolme on jo kirjattu sovellukseen.
[Kysymykseni]
{tarkennettu kysymys}
[Taustatiedot]
- Mistä se on peräisin: {Luennon nimi} / {sen hetken aikalohkon muistiinpano}
- Mitä tiedän nyt: {Oppimistilanteen ”Missä olen nyt”}
- Mihin haluan päästä: {Oppimistilanteen ”Missä haluan olla lopuksi”}
[Haluamani vastaus]
1) Ydinvastaus 3–5 rivillä
2) Yksi kappale siitä, miksi asia on näin
3) 1–2 kohtaa, joissa olen todennäköisesti ymmärtänyt väärin
4) Pienin esimerkki tai kokeilu, jolla voin itse tarkistaa asian
Erottele, mikä on varmaa ja mikä arvausta. Jos et tiedä, sano se.
▸ Taustatiedot löydät työkalupalkin kohdasta Näytä → Oppimistilanne sekä sen aikalohkon muistiinpanosta, johon kysymys kuuluu.
Uskottava vastaus ei ole varmennettu vastaus. Kysy vähintään kerran tarkentavasti.
Mikä osa vastauksestasi on todennäköisimmin väärin? - Oletukset, joiden täytyy pitää paikkansa, jotta vastaus pätee - Vastakkainen näkemys tai poikkeukset, joissa vastaus ei päde - Mistä voin tarkistaa tämän itse ensisijaisesta lähteestä? (virallisen dokumentaation, spesifikaation tai alkuperäistekstin nimi)
Tiedot kuten versiot, luvut, API-nimet ja vuosiluvut – mitä tarkempia ne ovat, sitä vaikeampi on huomata, jos ne ovat väärin – kannattaa aina tarkistaa alkuperäisestä lähteestä.
Hyvä vastaus paljastaa aina jotain uutta, mitä et tiedä. Se on seuraava kysymyksesi – ja tässä sovelluksessa jatkokysymys.
Poimi tähänastisesta keskustelusta 3 kysymystä asioista, joita en vielä tiedä mutta minun pitäisi tietää. Ei selityksiä, vain kysymykset. Lyhyesti ja konkreettisesti.
▸ Liitä kysymykset kysymyksen tietojen kenttään ‘Uusi jatkokysymys’. Ne tallentuvat hierarkiaan alkuperäinen kysymys → jatkokysymys, ja Kaaviosta näet, miten ymmärryksesi on haarautunut.
Kun kopioit ja liität tekoälyn vastauksen, jäljelle jää merkintä mutta ei tietoa. Kirjoita Vastaus-kenttään omin sanoin ja pyydä arvio tekstistäsi.
Kirjoitan omin sanoin, mitä olen ymmärtänyt.
"{itse kirjoittamani tiivistelmä}"
Osoita, mikä on väärin, mitä puuttuu ja mikä on liioiteltua.
Älä anna pisteitä, vaan näytä uudelleen kirjoitettu teksti.
▸ Merkitse Ratkaistu + Mitä opin (★) vain sellaiset, jotka ovat läpäisseet kaikki nämä vaiheet. Näytä → Yhteenveto -kohdan ‘Mitä opin’-luettelo on arvokas vasta, kun siihen kootaan vain näin seulotut asiat.
Taitoina ilmaistuna yllä olevat viisi vaihetta näyttävät tältä. Aloita harjoittelu siitä rivistä, joka on sinulle juuri nyt vaikein.
| Mitä pitää osata | Osaat… | Tunnet / avainsanat |
|---|---|---|
| Kysymyksen tarkentaminen | kirjoittaa epämääräisen muistiinpanon uudelleen 3 kysymykseksi, joihin voi vastata | hyvän kysymyksen tunnusmerkit, kysymykset joihin voi ja ei voi vastata, ongelman määrittely (problem framing) |
| Taustatietojen antaminen | kysyä niin, että mukana on tausta, oma osaamistaso ja toivottu vastauksen muoto | kehotteiden jäsentäminen, roolin, taustan ja tulostemuodon määrittely, kontekstin suunnittelu |
| Vastauksen varmentaminen | kysyä vastauksen oletuksia, vastaesimerkkejä ja ensisijaisia lähteitä ja erottaa tosiasiat | hallusinaatio (hallucination), perustelut ja lähteet, falsifiointi (falsification), vahvistusharha |
| Tietämättömyyden näkyväksi tekeminen | poimia vastauksesta uusia kysymyksiä ja tallentaa ne jatkokysymyksiksi | metakognitio, tiedon aukot (knowledge gap), kysymyspuu |
| Tiedon vakiinnuttaminen | kirjoittaa asian omin sanoin, pyytää arvion ja vahvistaa sen kohtaan ‘Mitä opin’ | Feynmanin tekniikka, mieleen palauttamisen harjoittelu (retrieval practice), jaksotettu kertaus (spaced repetition) |
Kun tallennat keskustelusi tekoälyn kanssa Markdown-muodossa, sovellus muuttaa sen kysymyspuuksi (työkalupalkki: luentovalikko → Tuo Markdownista…).
# Tästä rivistä tulee luennon otsikko ## Aihe (tämän alla ensimmäinen kysymys on alkuperäinen, seuraavista tulee jatkokysymyksiä) **Minä** — tähän esittämäni kysymys **Tekoäly** — tähän saamani vastaus (useampi rivi ja koodilohkotkin käyvät)
Tuonnin jälkeen jokaisella kysymyksellä on vastaus, ja se on merkitty ratkaistuksi. Jätä sen jälkeen Yhteenveto-näkymässä ★ vain sille, minkä todella opit, ja merkitse loput ‘Jätä pois’. Näin yhdestä keskustelusta tulee oma luettelosi opituista asioista.
Älä pyydä tekoälyltä vastauksia, vaan käytä sitä kysymystesi koetteluun. Sinä teet kysymyksen, sinä epäilet ja sinä kirjoitat viimeisen lauseen. LectureQ on paikka, johon se prosessi tallentuu.